tiistai 24. toukokuuta 2016

Oho, nyt on kesä!

Taas meni ihan liian nopeasti ohi se vaaleanvihreä utuinen vaihe kevään ja kesän välillä. En edes ehtinyt ottaa kuvia vaahterankukista tänä vuonna. Olimme kuun alussa mökkeilemässä ja oli ihan shortsikelit. Harvemmin on äitienpäivänä ollut oikeasti kuuma!

Meillä on kulutettu tehokkaasti aikaa mm-jääkiekon parissa. Nyt kun se on loppu niin on taas yllättävän paljon vapaa-aikaa. Vielä pitäisi jaksaa viimeiset kukkamullat vaihtaa ja kylvää vihdoinkin salaatit sun muut parvekelaatikkoihin. 


Viimeksi enoni luona kyläillessä huomasin kukkapenkissä veikeän kasvin: parsan! Tai eihän parsassa pitäisi olla mitään veikeää, mutta en ole koskaan oikein ajatellut että se todella kasvaa tuon näköisenä puikulana suoraan maasta! Eikä ole myöskään tullut mieleen että se pärjää näillä kasvuvyöhykkeillä ulkona. Mielikuvissani parsa on jotain jota italialaiset kasvattavat viinilasi toisessa kädessä ja tryffeli toisessa. Olisipa jännää syödä itse kasvatettuja parsoja...

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Kärsivät kärsimyskukat


Kasvi-innostukseni sahaa jonkinlaisat heiluriliikettä, ja varsinkin näin keväisin intoudun aina uusista kasveista (ja välillä vanhoistakin). Sitten taas into lopahtaa kun tulee takapakkia, niin kuin nyt kärsimyskukkien kanssa. Ikkunalaudallani on kolme kärsimyskukkaa. Yksi on violetti viime kesänä ostettu, yksi on se yleisin passiflora caerulea, jossa on sinivalkoinen kukka ja yksi on se ainut Saksasta tilatuista siemenistä itänyt passiflora subpeltata, johon pitäisi tulla valkoiset kukat (vaan eipä ole vielä näkynyt).

Talven aikana nämä menettivät suurimman osan lehdistään, mikä ei ole mitenkään uutta. Jotenkin sitä tottui siihen ränsistyneeseen ulkonäköön, ja vasta nyt keväällä huomasin että myös uudet lehdet näyttävät huonoilta. En tiedä mikä näitä vaivaa, Facebookin kasviryhmässäkin on ehdoteltu vaikka mitä eri vaivaa: auringonpolttamia, virusta ja ripsiäisiä. Kaikkea sitä pitääkin olla!