lauantai 29. elokuuta 2015

Uusi orkidea Saksasta

 Minikokoinen orkideani Aerangis distincta x Aerangis modesta


Osallistuin kavereiden orkideatilaukseen, vaikka enhän minä oikeastaan uusia orkideoita tarvitse. Tilaus tuli Saksasta Röllke Orchideen- nimisestä verkkokaupasta, jossa on suuri valikoima vaikka mitä jännää. Kimppatilauksesta voi lukea Viidakkokirjeistä lisää, toiset innostuivat tilaamaan useammankin kasvin, ja kuljetus toimi ilmeisen ongelmitta.

Oma orkideani on firman oma risteytys kahdesta afrikkalaisesta orkideasta, ja uskaltauduin tilaamaan sellaisen kun sitä luvattiin helppohoitoiseksi. Valittavana oli kahta kokoa, pieni ja kukkiva. Ajattelin että kyllähän minulle pienikin kelpaa, ja sen saa paremmin mahtumaan jo ahtaaseen kukkahyllyyni. Yllätyin kuitenkin siitä miten pieni kasvi todella oli! Suurin lehti on vain 6cm pitkä, ja pikkuruinen ruukku melkein hukkuu pieneen kaktusruukkuun. Yllätys oli myös lehtien hauska muoto, kaikissa lehden kärjissä on lovi. Katsotaan nyt miten tämä miniatyyrikokoinen orkidea lähtee kasvamaan, toivottavasti se sopeutuu uuteen ympäristöönsä ja selviää talven yli. Jos hyvin käy, siihen siunaantuu joskus valkoisia, tuoksuvia kukkia.



Aergs. distincta x modesta

maanantai 17. elokuuta 2015

Paperimassalinnut

Viime vuoden nokkoskurssin jälkeen olen haaveillut paperin teosta kotona. Nyt kun vihdoin sain jonkinlaisen paperiviiran tehtyä, niin innostuin kokeilemaan kierrätyspaperin tekemistä sanomalehdistä (keräsin myös nokkosia, mutta niitä en saanut tarpeeksi niin ajattelin kokeilla ensin paperilla). Materiaalivalinta ei kuitenkaan osunut ihan nappiin, sillä se tarvitsisi teho- tai sauvasekoittimen, että massasta saisi tasaista. Järkeilin että kyllähän keittämälläkin saa paperin rikki, mutta monen tunnin keittely oli kovin sotkuista, eikä kaikki paperi kuitenkin rikkoontunut kunnolla. Varsinkin mainoslehtisten vähänkin tukevampi paperi pysyi hanakasti koossa.

Paperiarkit ovat torstaista asti olleet lähes litimärkiä, koska en omista kunnollista prässiä. Koitan nyt kuivatella arkkeja jotenkin muulla tavalla, katsotaan mitä siitä tulee. Paperiin kyllästyneenä etsin kivoja käyttökohteita paperimassalle, koska suurin osa massasta jäi käyttämättä kun kyllästyin arkkien tekemiseen. Googletin paperimassakuvia ja innostuin tällaisesta kuvasta: 


Söpöjä paperilintuja! Niinpä käytin lopun massan lintuja muotoillen. Eivät näytä yhtään niin hyvältä kuin esimerkkinsä, mutta ne ovatkin vielä vaiheessa. Nyt kun viimeisetkin linnut alkavat olla kuivia, niitä voisi jo jatkojalostaa. Vaihtoehtoisesti voisin liimata päälle vielä tasaisen paperikerroksen tai sitten hioa pinta hiekkapaperilla. Ensimmäinen vaihtoehto oli tehdessä mielessä, joten en lisännyt massaan ollenkaan liimaa. Toivottavasti linnut pysyvät silti kasassa. Nyt vähän mietityttää, kuinka ihmeessä saan paperiliuskoja liimaamalla tämänhetkisestä hyvin rosoisesta pinnasta tasaista. Ehkä kokeilen ensin hiomista, tai sitten huijaan ja sivelen paksun kerroksen gessoa. Sitten tosin pinta ei tunnu paperiselta, vaikka toisaalta en tiedä miten se muutenkaan olisi paperista maalaamisen ja lakkaamisen jälkeen...

Linnut tällä hetkellä

Innostuin jälkikäteen katselemaan paperimassaohjeita. Monissa ohjeissa käytetään liimaa, mutta toisissa käytetään vain jauhoja ja suolaa. Olisi kiinnostavaa tietää miten jauho-suolaseos kestää aikaa, ja kuinka tukeva se on. Löysin myös mielenkiintoisen kuvauksen paperimassalintujen tekemisestä Intiassa. Näiden lintujen tekoprosessia kuvataan nettikauppa Gaathan sivuilla, ja erikoista oli paperin liottaminen ja kuivaaminen myöhempää massantekoa varten. En tiedä toimisiko tämä kotonakin, jos vaikka kuivattua, liotettua paperia saisi paremmin murskattua hienoksi ennen kuin tekee itse massaa. 

Birds of a Feather…
Kuva: Gaatha

Vilkaisin muuten nettikaupasta lintuja, joilla on hintaa vain reilu 8€. Halvalla lähtee... Ihan ei taida omista linnuista tulla yhtä hienoja. En tosin välttämättä halua maalata realistisen näköisiä lintuja, kun ne eivät ole sitä malliltaankaan. Ehkä jotain tämän tyylistä voisi kokeilla: 

Kuvahaun tulos haulle papier mache birds

Myös joulupalloja voisi tehdä jatkossa (jos linnut eivät osoittaudu aivan katastrofiksi).

Joulutirpat 

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Laajiksen seikkailupuistossa


Kävimme eilen Laajavuoressa seikkailemassa kaveriporukalla. En oikein tiennyt mitä odottaa, kun en ollut aiemmin käynyt katsomassa miltä puistoalue näyttää (sinne alueellehan on vapaa pääsy, jos haluaa vaikkapa mennä kannustusjoukoksi tai muuten vain tsekkaamaan näyttääkö paikka siltä että sinne haluaisi itse mennä kiipeilemään). En oikein tiennyt mitä odottaa seikkailupuistolta. Nettisivuilla on toisaalta kuvia hurjistakin radoista, mutta ohjeissa kuitenkin sanotaan ettei mitään aikaisempaa kokemusta kiipeilystä tarvita, ja että puisto sopii kaikille iästä ja fyysisestä kunnosta riippumatta. Kyllähän siellä lapsiakin näkyi, mutta valtaosa oli ihan aikuisia. Lasten kanssa ei varmaan tulisi kierrettyä kuin pari rataa, sen verran haastavuus lisääntyi radoilla.

Ratoja puistossa on yhteensä viisi, joista yksi on lapsille tarkoitettu. Ratojen haastavuudessa on todellakin eroja, eli sen puoleen kuvaus ei ole mikään mainoskikka. Nelosradalla alkoi jo olla pari turhankin haastavaa estettä, jossa sai käsivoimia kulutettua reilusti. Viimeisellä eli sporttiradalla ei varmaan kannata käydä ellei ole jo oikeasti atleetin taipumuksia. Itsehän ajattelin että ei se voi olla niin paljon pahempi kuin nelosratakaan, ja voihan sitä kokeilla ja jättää kesken tarvittaessa (kesken ratojen on suunniteltu muutamia laskeutumispaikkoja niille ketkä haluavat keskeyttää radan). Jo pelkkä radan alku tuntui jo turhan haastavalta, ja aliarvioida neljän edellisen radan sekä nestehukan aiheuttaman väsymyksen. Sain sitten aika kirjavat käsivarret ja sääret, kun yritin riuhtoa itseäni pois köysiverkoista. Sentään mikään hengenhätä ei ole puistossa, koska aina voi levähtää turvavaljaiden varassa, ja henkilökuntakin tulee tarvittaessa auttamaan radalta pois.

Mitä opin tästä? Otan ensi kerralla juotavaa mukaan. Pitkät lahkeet ja ehkä hihatkin voisi olla hyvä idea, nyt olin capreissa ja t-paidassa. Sääristä kului iho puhki (jo ennen viimeistä rataa tuli vähän osumaa), ja monella radalla kuljin köysi kainalossa eli hihaton tai ohut paita olisi tuntunut aika paljon kurjemmalta. Paksu puuvillainen t-paita oli tässä suhteessa mukavamman tuntuinen kuin ohut keinokuitunen sporttipaita. Ja aivan ehdottomasti kannattaa ottaa hanskat mukaan! Ilman niitä kädet olisivat rakoilla ha hiertyneet tai vaihtoehtoisesti radoilla pitäisi vähän varoa käsiotetta.

Kokonaisuudessaan seikkailupuisto oli positiivinen kokemus, oli hienoa haastaa itsensä ja olla mukavassa seurassa pari tuntia. Meille sattui vielä täydellinen ilmakin, aurinkoa ja vajaa 20C eli ei tullut liian kuumakaan. Ihan hyvä lomafiilis tuli, ja kyllä se ihan urheilusuorituksesta meni vaikka sitä vähän aliarvioitiinkin etukäteen.

tiistai 11. elokuuta 2015

Pitsihuivi häihin

Toisinaan muissa blogeissa tulee vastaan mitä ihanampia morsiushuiveja, joten miksipä en itsekin tekisi sellaista? Kerrankin olisi aikaa (ehkäpä sitä vuodessa saisi yhden huivin valmiiksi?), ja kaasona ei tarvitsisi samalla tavalla stressata kaikesta kuin omissa häissä. Netti on pullollaan ihania pitsihuiviohjeita, enkä oikein osaa arvioida mitkä muut kriteerit kuin ulkonäkö olisi tärkeitä tässä tapauksessa. Kolmiohuiveja olen katsellut sillä silmällä, koska näin äkkiseltään kolmio tuntuu kätevämmältä mallilta kuin suorakaide, jossa päät valahtavat helpommin tielle. Toisaalta en tiedä olisiko kaikista mukavinta vain tehdä bolero, niin ei olisi mitään huolta siitä että huivi valahtaa tielle. 

En ole itse oikein oppinut käyttämään muita kuin suorakaiteen mallisia huiveja, eikä mikään huiveistani itse asiassa ole pitsihuivi. Mietin itse sitä, miten kurjaa on jos reikäinen pitsihuivi on koko ajan kiinni hiuksissa, mekon napeissa/paljeteissa/ties missä koristeessa, mutta ilmeisesti tilanne ei ole aivan toivoton, kun niin monella näyttää silti olevan pitsihuivi juhlamekon kanssa.

Sitten itse huiviohjeeseen.. En ole itse asiassa vielä kysynytkään morsiamelta millaista huivia hän haluaa, mutta tällaisia ohjeita on tullut vastaan: 

Img_9496_small2
Echo Flower Ravelryssä (ilmaisohje, jee!)

Weddingshawl_jess3_medium
Gail (myöskin Ravelryssä ilmaisohje)

50869221_10_small2
Haruni (Ravelryssä ilmaiseksi saatava ohje)

Taikametsä Ullassa, ei niin reikäinen, mutta onkohan tämä tarpeeksi juhlava?

Le Marais, Drops. Ohje näyttää päätäsärkevältä (19 eri kaaviota, huh!)

First Frost. Ihanan romanttinen pitsikuvio, mutta tässäkin ohjeessa on 12 eri kaaviota

French Riviera. Ohjeessa vain kuusi kaaviota

Sitten on myös pari maksullista ohjetta, jotka osuivat silmään:

Image_small2

Lamana_04_03_2_medium

Dsc_0640_small2

En tosin ole ikinä ennen neulonut huiveja englanninkielisistä ohjeista, itse asiassa ainut kokemus englanninkielisestä ohjeesta on sukkaohje. Sekin oli suomalaisen tekemä ohje, eli sinänsä tutun oloinen, eikä tullut ongelmia mistään eri maiden neulontatavoista. Tykkään Ullan ohjeista sen takia että niissä on selkeät kaaviot, toisin kuin vaikka noissa Dropsin ohjeissa, joissa on useita kaavioita joita on hankalampi seurata. Tietysti voisi vielä hamstrata jostain Nancy Bushin pitsikirjan ja katsoa mitä sieltä löytyy.

maanantai 10. elokuuta 2015

Parvekkeen lumoissa

Kärsimyskukka

Mansikoita omalta parvekkeelta, nam!

Chili ja tomaatti

Pioniunikot