torstai 30. lokakuuta 2014

Neuletta mä metsästän...

Taas on iskenyt vaatekriisi! Tuntuu ettei vaatekaapista löydy mitään hyvää päällepantavaa. Kiertelin keskustan kirpparit ja löysin yhden ohuen puseron, mutta tarvisin jotain neuletta näillä säillä. Kirpparit tuottivat kuitenkin pettymyksen, joten olen etsinyt sopivaa ohjetta liiville. Se taas tuntuu olevan mahdoton missio, koska haluaisin käyttää jotain omista lankavarastoistani pois, mutta en löydä sieltäkään mitään miellyttävää. Jotenkin todella turhauttavaa, että omistan monta kiloa lankaa, mutta pääosin kaikki ovat jotain toisiinsa sointumattomia sukkalankoja. Sitten löytyy Novitan Rose Mohairia, mutta vähän kahta väriä enkä haluaisi yhdistää niitä. Kaiken lisäksi mistään ei ole tullut vastaan sopivaa ohjetta perusliivistä, lähin on ehkä yhteishyvän liiviohje, joka näyttää tältä: 

Helppo liivi neuloen

En kuitenkaan haluaisi tekokuitua, ja puikkosuositus 7mm hirvittää. Todella harvoin käytän mitään kolmospuikoilla paksumpaa tehtyä neuletta missään vaatteessa, koska niihin läkähtyy.


Toinen ohje mitä mietin on Dropsin liehukehelmainen liivi (ilman tuota outoa kauluksen palmikkoa). Ongelma vaan on se, ettei Poppelin lähdettyä Dropsin lankoja enää saa täältä. Harkitsin tuon tekemistä Rose Mohairista, vaikka sitten pitäisi säätää ohjetta kun neuletiheydet eivät täsmää. Mutta sitten tulee taas se väriongelma vastaan: pitäisi tehdä raidallinen että lanka riittäisi. Kuinka turhauttavaa tämmöinen vaatteiden metsästys! En oikein edes tiedä miksi etsin neuleohjetta tuntitolkulla, kun en halua ostaa lisää lankoja. Neulominen ei sitä paitsi kuitenkaan ratkaise akuuttia vaateongelmaa (ainakaan minun tahdillani), yhtä hyvin voisin haaveilla laihtuvani takaisin vanhoihin vaatteisiini...  

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Keväthuivi ja kissa jolla on silmäpussit

Ei ihan näköinen mutta kissa kumminkin...

Kävimme nyt viikonloppuna anoppilassa herkkupatojen äärellä. Laukussa sattui olemaan piirustusvälineet, niin piirsin samalla talon nelijalkaisesta kuvan. Mallini oli yllättävän pitkään paikoillaan, luulen että se nauttii huomiosta ja on muuten oikea linssilude. Katse tosin harhaili sen verran, että päätä oli haastava piirtää. Lopputuloksena mustekissalla näyttää olevan silmäpussit ja vähän vieraan mallinen pää, mutta lajintunnistus ainakin onnistuu kuvan perusteella.



Todellisuudessa vihreä Kanerva-huivi

Sain vihdoin valmiiksi anopille menevän pitsihuivin, jonka piti tulla keväthuiviksi ehkä puolitoista vuotta sitten. Huivi odotteli ehkä vuoden päivät lähes valmiina (kuinka tyypillistä!) ja nyt vihdoin sain sen luovutuskuntoon. Syy pitkälle toimitusajalle on pitsikuvio, jota en sittenkään oppinut ulkoa, minkä takia tuli ennemmin neulottua helpompia "telkkarineuleita". Onneksi kelit lämpenivät vielä niin ehkäpä tuota ehtii käyttää vielä syksyn aikana niitä pakkasia odotellessa. Haluan jo lunta, kun on niin ikävän synkkää ulkona koko päivän. Kuvatkin näyttävät yöllä otetuilta.


sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Yltä päältä muovissa

Toisinaan ärsyttää ajatus, että kääriydyn yöksi muovipatjan ja -peiton väliin ja aamulla laitan muovia iholleni muissa muodoissa. Tekokuituvaatteet, muovipussit sun muut kiinteät muovit on helppo mieltää muoviksi ja siten helpompi tiedostaa. Ne kuormittavat ympäristöä, mutta niistä syntyvä jäte sentään sijoitetaan jokseenkin hallitusti kaatopaikalle (vaikka onhan meret täynnä muovia, mutta ainakin yritystä asialliseen jätteidenkäsittelyyn on). Sen sijaan kosmetiikassa olevat muoviyhdisteet menevät pääosin suoraan viemäriin. Tiesin aiemmin jo, että kuorinta-aineiden rakeet saattavat olla muovia, mutta yllätyin siitä että muovia käytetään meikeissäkin koostumuksen takia. Luin Ylen uutisen aiheesta ja syynäsin sen jälkeen meikkien tuotelistaa masentuneena. 

Seurauksena olen päätynyt ostamaan enemmän ekokosmetiikkaa. Aiemmin ajattelin että se on hieman ylireagointia, enkä ole aivan varma ylireagoinko nytkin. "Normikosmetiikan" ostaminen tuntuu kuitenkin sen verran arvelluttavalta, että mieluusti valitsen ekomman tuotteen varsinkin jos se ei tule huomattavasti kalliimmaksi. Lähinnä tarjoustuotteita ostaneena tosin kaikki tuotteet tuntuvat kamalan kalliilta. Välillä vieläkin mietin että kaikki ekotuotteiden kautta välttämä muovi tulee takaisin kuitenkin yhdessä kaupan muovipussissa jonka hairahdun ostamaan. Se on hyvinkin mahdollista, mutta sitten protestimieliala nostaa päätään ja haluan uhmata kuluttajanormeja. En usko että vastedes ostan vain ekohyllyiltä kaikki tuotteet, mutta ostamalla valtavirran muovia sisältäviä voiteita ja meikkejä viestitän samalla että se on ok. Sitähän se ei ole, kaiketi tässäkin pätee se että halvalla ei saa hyvää (vaikka eihän hintaero näy kuin niissä kaikista halvimmissa tuotteissa).

Synteettisiä ainesosia perustellaan hinnan lisäksi sillä, että resurssit eivät riitä niistä luopumiseen. En vain ymmärrä miksi resursseja verrataan nykykäyttöön, luulisi että ekotuotteisiin liittyy myös muita kriittisiä kulutustottumuksia kuten liiallisen kulutuksen välttäminen. Tarviiko kaikilla olla kymmenen erisävyistä kynsilakkaa, uusimmat muotivärit meikkilaukussa, hyllyllinen hiustenmuotoilutuotteita tai erilaiset rasvapurkit käsille, jaloille, kynsinauhoille, vartalolle ja kasvoille? 

En allekirjoita sitä, että pelkästään eko tekee tuotteesta paremman. Käytettävyys on (merkkitietoisia lukuunottamatta) suurin kriteeri tuotteelle, ja tämä on syy miksi itse en aikaisemmin halunnut ekokosmetiikkaa. Mielikuvat rasvaisista hiuksista ja karisevista ripsiväreistä epäilyttivät kovasti. Varsinkin muiden kokemukset siitä, että iholla kestää tottua pois normituotteiden ainesosista ennen kuin ekoshampoot tai deodorantit alkavat toimia kunnolla, eivät houkutelleet yhtään. Enkä muuten ole vielä ainakaan vaihtanut shampoota tai deodoranttia juurikin näistä syistä. Sen sijaan vaikkapa perusrasvat, kasvonhoitotuotteet ja huulirasva on helppo vaihtaa ekompaan, kun käyttöominaisuudet eivät radikaalisti eroa aiemmin käyttämistäni tuotteista.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Villasukkakeräys

Facebookissa tuli aikaisemmin vastaan villasukkakeräys asunnottomien yöhön, joka on nyt ylihuomenna. Ehdin neuloa sitä varten parit miesten sukat, mutta sitten aloin epäillä koko homman mielekkyyttä. Meillä päin ei ole toimipistettä, johon sukkia veisi, joten ne pitäisi postittaa todennäköisesti Helsinkiin. Sieltä sitten kai postitetaan sukkia eteenpäin muihin kaupunkeihin, eli sukat kuormittaisivat postia ja klinikoiden työntekijöitä.

Yritin etsiä villasukkakeräyksiä täällä Jyväskylässä, mutta mitään ei tullut vastaan. Toivottavasti joulun alla tulee vastaan jotain Joulupuuta tai muuta vastaavaa paikallista keräystä johon lahjoittaa sukat. 

P.S. Olisipa kiva kuulla kommentteja siitä, millaisiin käsityökeräyksiin osallistutte. Onko paikallisuudella väliä?

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Kirpparille

Varasimme kimpassa kirpparipöydän, jonne kiikutimme tänään tavarat. Lähdin mukaan hieman skeptisesti luullen ettei minulta löydy juurikaan myytävää tavaraa, varsinkin kun vaatteitakin viemme melko tasaisesti keräykseen. Kellarista ja kaapeista kuitenkin kertyi kolme kestokassillista pääosin vaatetta, joista yksi kassillinen jäi vielä hinnoittelematta kotiin. Kauhistus, miten paljon tavaraa olenkaan säilönyt monta vuotta! Useimmat vaatteista on odotellut niitä hetkiä, jolloin taas laihdun takaisin vanhoihin vaatteisiin. Tänään huomasin etten edes muistanut mitä kaikkea vaatetta omistinkaan. On korkea aika siis laittaa ne kiertoon.

On yllättävän vaikea hinnoitella vaatteita, varsinkin kun itse ostan kirpparivaatteeni useimmiten Ekocenteristä hintaan 5€/kg. Toivottavasti jotain sentään ostetaan, etten ihan tappiolle jää. Sitä paitsi tuntuu että koko hommasta on niin paljon vaivaa, että sietää olla kannattavaa! On typerää että tavarat pitää hinnoitella vain kirpparin omilla hintatarroilla, joita saa ostaa vain kirpparilta (joka sijaitsee kaukana), tavaroiden viemiselle on vain puolen tunnin aikaikkuna, eikä myytyjä tuotteita (käytännössä hintalappuja) merkata minnekään. Tein listan omista tavaroistani, viikon päästä saa sitten arpoa millainen osuus kilahtaa tililleni yhteissaldosta. En oikein tiedä onko realistista toivoa mitenkään rikastua hommasta, vaikka se ei yhtään haittaisi lähiaikojen ekokosmetiikkaan uponneen rahan takia (huomasin siis, että meikitkin sisältävät muovia).

maanantai 6. lokakuuta 2014

Kyläluuta


Nam! Lempiruokaani rasvaa ja sokeria

Olimme viikonlopun juhlistamassa pikkusiskon synttäreitä. Samalla reissulla ehdimme myös päästä remonttihommiin ja shoppailemaan, sienestämään, trimmaamaan koiria ja vaikka mitä. Viime viikon flunssaisen hiljaiselon jälkeen se oli oikein hauskaa, vaikka yskä vieläkin muistuttelee itsestään. Aika menee aina liian nopeasti kun on hauskaa... Tosin kaikki tekeminenkin väsyttää, varsinkin kun yöt menee yskiessä. Saamme koirat ensi viikolla kylään, joten tässä on sopivasti muutama päivä aikaa hengähtää välissä. 


Väsyttää