torstai 28. maaliskuuta 2013

Kevätistutukset


Tänään sain postia Saksasta. Tilasin kärsimyskukan siemeniä ensimmäistä kertaa ulkomailta, ja jännitin löytääkö tilaus perille (varsinkin kun edellinen tilaus Lappeenrannasta olikin susi). Mitään sähköpostia en saanut tilauksesta, joten kirje oli sitäkin suurempi yllätys. Siemenistä pitäisi tulla tämän näköisiä kukkia (kuvat Wikipediasta) : 


Passiflora cinnabarina


Passiflora subpeltata

Muutama päivä sitten kylvin laventelin, orvokin, petunian ja idänunikon siemeniä, ja tiskiallas on aivan kuorrutettu ruukuilla. Hieman yllättäen en kuullutkaan illalla kauhistuneita tuskanhuutoja, vaan kommentin että onpas kivaa kun istutan kasveja. Ihana mies mulla!! (Saattaapi tosin mielipide vaihtua jos ruukkuja ilmestyy  kovasti lisää...)


sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Viimepäivien tapahtumia

 Kuplia

En tiedä mihin kaikki aika häviää, kun tuntuu ettei ehdi saada mitään tehtyä. Viime viikonloppuna olimme tervehtimässä tuttuja naamoja ja kuonoja, ja pari hauskaa kuvaakin muistin ottaa laiskasta valokuvaamisestani huolimatta. 



Veimme koirille aktivointilelun, jonka Nöpö omi heti itselleen eikä antanut Pikin kokeillakaan lelua. Nöpö kävi päivän mittaan napostelemassa namuja ja vartioi leluaan vielä väsähdettyäänkin. Kävimme myös jäällä kävelyllä, yllä oleva kuva on Päijänteen jäätä.

Napolissa. Toiset saivat vähän jännittävämmän näköistä sapuskaa.

Kotiuiduin maanantaina, enkä sen jälkeen ole oikein tehnyt muuta kuin tuskastella neuleiden ja tenttikirjojen kanssa. Oikeastihan olen käyttänyt suurimman osan ajasta ihastellen nettikauppojen siemenvalikoimia, mitään en vain ole vielä(kään) laittanut itämään.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Ideointia

Olen tämän päivän käyttänyt synttärijuhlien pöytäkattauksen ideointiin. Koska olen vanhanaikainen, piirsin kaiken käsin. Olen katsellut vain netistä sopivia tuotteita, enkä ole ostanut mitään koekattauksia varten. 

Kattaus 1: Sinistä lasia ja lautasliinoja, koristeena Finlandia-marmeladeja. Haarukoissa on kortit, johon voi kirjoittaa viestin vieraskirjan sijaan.

Kattaus 2: Perinteiset "ohjelmatötsät", koristeena suklaakonvehteja.

Kattaus 3: Sinistä tylliä, enemmän kukkia sekä ohjelmakyltit omenoissa. Lautasliinat yrittävät esittää siis Vallilan kuosia tähän tapaan:

Kuva Vallilan Facebook-sivuilta



Katselin Ikeasta sopivan värisiä astioita. Kynttilät tyrmättiin, ovat kuulemma liian talvisia kevätjuhliin.


REKTANGEL maljakko, kirkas lasi Pituus: 5.5 cm Leveys: 5.5 cm Korkeus: 21 cmSKOJA Lasi IKEASOMMARMYS Maljakko IKEA



maanantai 11. maaliskuuta 2013

Kirjepaperitehtailua


Koska perjantaina ahkerasti kävin tentissä, aloitin hyvällä omallatunnolla maanantain rennosti koiria maalaamalla. En juurikaan tee kirjepapereita varastoon, koska ei niille ihan joka päivä ole käyttöä. Ehkä jossain vaiheessa pitää vaihtaa koirista johonkin toiseen aiheeseen, mutta vielä en ole kyllästynyt koirakuviin.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Uusia sisustusjuttuja


Löysin kauppareissulla lepän oksia ison kasan keskellä tietä, enkä voinut vastustaa kiusausta poimaista "muutaman" mukaan. Raahasin sitten risuja kauppakassin lisäksi kauheassa. Oksat osoittautuivatkin isommiksi kuin kuvittelin, joten maljakko päätyi katon rajaan turvaan. Ruukku tarvitsi lisäpainoa, enkä esi hätään keksinyt muuta kuin rikkinäisiä ruukunpalasia, jotka ikävästi kuultavat läpi. Mutta pikkuruiset kävyt ovat minusta ihastuttavia!



Ostin toissapäivänä keittiön pöydälle vahakankaan. Ihastuin kuosiin, vaikkei se ollutkaan ruskeasävyinen jollaista olen pitkään etsinyt. Ajattelin, että keväällä voi olla vähän väriäkin, mutta en ole aivan vakuuttunut siitä, oliko tämä hyvä idea. Selvisi myös, että meillä on erittäin pieni neljän hengen ruokapöytä. Kaksimetrinen kangas menee enemmän kuin reilusti kummankin reunan yli ja jää ikävästi tuolien päälle ryttyyn. Onneksi sain sentään halvalla liinan. 

Viimeinen sisustustuote ei varsinaisesti mikään koriste ole. Ostin Tiimarista muovisen säilytyskorin muovipusseille. Tähän saakka meillä on ollut muovipussit yhteen räjähtäneen näköiseen muovipussiin sullottuna, joten edistystä tämä ainakin on. (Ja joo, vähemmälläkin muovipussimäärällä pärjäisi, mutta tuntuu tyhmältä heittää niitä suoraan roskiinkaan. Toivon mukaan ne vielä hupenevat kestokassien aktiivikäytön myötä.) Ostin myös vinon pinon taulunkehyksiä, mutta niitä ei vielä ole saatu seinälle ripustettua.


maanantai 4. maaliskuuta 2013

Karvaturrien hiihtolomailua

Kuningatar Piki I valtaistuimellaan (ainakin käytöksestä päätellen)

Vietin viime viikon hiihtolomaa (hiihtämättä kilometriäkään tosin). Meillä oli kaksi kovinkin vilkasta koiravierasta, joiden kanssa tuli lenkkeiltyä jalat kipeiksi. Trimmasimme myös kummatkin, ja voi sitä karvan määrää, mikä pyörii vieläkin kotona imuroimisesta huolimatta!

Koiravieraat ovat valitettavan paljon maalaistuneet ja unohtaneet hyvät ulkoilutavat. Harmittavaa huomata, miten vaikeaa on lenkittää kahta koiraa, jotka haukkuvat minkä keuhkot sallivat. Onneksi sisätiloissa karvaturrit ovat mitä suloisimpia otuksia.

"Kiirekiirekiire!"


 Vieras ihminen bongattu

Koirat saivat kotioloihinsa verrattuna luultavamminkin enemmän liikuntaa ja tuoreempaa ruokaa. Menu koostui munuaisista, maksasta, porsaansuikaleista ja sydämestä (kasvisten ja  riisin kanssa). Valmiita koiranruokiakin tarjottiin mukaan, mutta Rainbown koiranmakkara päätyi roskiin. Ajattelin nimittäin että on hyvä vähän lämmittää sitä mikrossa, jotta se tuoksuu houkuttelevammalta. Siitäpä tulikin aivan juoksevaa litkua! Eipä se taida olla muuta kuin värjättyä jauhohyytelöä koko pötkö. Muutenkin tuntuu kurjalta ajatella että koirat joutuvat syömään pääosin teollista koiranruokaa. Eihän ihminenkään pelkillä eineksillä elä. Pienellä vaivalla saa tuoreempaa ja terveellisempää ruokaa, joka ei kohtuuttoman paljon kalliimmaksikaan tule. 

Koirien palauttamisen kanssa törmäsimme absurdiin ongelmaan: Kaksi junalippua sekä lemmikkimaksut puolentoista tunnin junamatkalta maksoivat enemmän kuin auton vuokraaminen! Näin siis siitäkin huolimatta, että toinen junalipuista olisi opiskelijalle. Pitkän sumplimisen jälkeen huristelimme sitten vuokra-autolla koirien kanssa. Että hyvin tehty, VR! Joukkoliikenteen hinnoittelu ihmetyttää aina toisinaan tavallistakin enemmän.